maanantai 12. lokakuuta 2015

Tie parempaan treeniin part 3; Ota iisimmin!

Treenaan 7 päivää putkeen, viikosta toiseen, välillä saatan ilmoittautua venyttely tunnille tai kehonhuoltoon, mutta en missään nimessä jätä salitreeniä tai jumppaa välistä. Näin jatkuu viikosta toiseen, välillä tuntuu, että väsyttää mutta silloinkin on helppo syyttää esimerkiksi kouluhommia, huonoja unia tai omaa laiskuutta.
Voisiko olla, että kroppa onkin oikeasti väsynyt. Välillä ajattelen, että väsymys on heikkoutta ja että olisin laiska. Tämä taas johtaa siihen, että raahaudun salille vaikka kontaten, toinen silmä puoliksi kiinni ja ajatukset jossain aivan muualla kuin tekemisissäni. Vaihdan treenivaatteet päälle, täytän juomapullon ja eikun alkulämmittelyn kautta treenin pariin!
Alkulämmittelyn jälkeen tuleekin olo että okei en mä oikeasti ollut niin väsynyt vaan energiaa riittää vaikka ja mihin.

Nyt sitä fiilistä ei kuitenkaan tullut.

Yleensä saan kyllä fiiliksen nostatettua erilaisilla ajatuksilla, alkulämmittelyllä, fiilistelyllä ja milloin mitenkin. Joskus siihen menee hetki, joskus se tulee ilman etsimisiä, mutta sunnuntaina juoksumatolla lämmittelystä, bodypumpin kautta intervall cyclingiin sitä hyvää fiilistä ei ollut. Mikä neuvoksi...

Lepopäivä, ehkä jopa lepoviikko voisi olla paikallaan. Vai pitäisikö vaan jatkaa ja jatkaa ja lopettaa vasta kun paikat oikeasti pettää tai väsymyksen takia en jaksaisikaan keskittyä esim. kyykkyyn ja hajottaisinkin selkäni tai polveni jossain aivan perusliikkeessä. (viimeinen oli sarkasmilla, jos sitä ei huomaa)
Cycling ohjaaja sen tänää sanoi. " Jotta voit kehittyä, niin täytyy levätä"
Okei tota on toitotettu joka tuutista ulos ja kyllähän sen kaikki tietää mutta itse en aikaisemmin ole tavallaan ymmärtänyt tai ainakaan sisäistänyt viestiä, kun vasta nyt.
Kehitys tapahtuu siis levossa. Kun treenaat kovaa, otetaan esimerkiksi tunnin interval spinning. Tunti jossa mennään maksimisykkeille enemmän kuin yhden kerran, välillä tuntuu että apua selviänkö mä tästä, ou nou ja taas mennään.

Kovan suorituksen jälkeen sun kropassa tapahtuu sellainen ns. "romahdustila", kunto romahtaa hetkellisesti, mutta levossa se sun kuntokäyrä nousee sieltä ja ens kerralla kun menet taas maksimialueelle niin tunnin jälkeen tapahtuu taas romahdus,mutta kun lepäät niin kehityt entisestään.
Noh kuten jo voitte arvata, mitäs tapahtuukaa kun viet itsesi äärirajoille päivästä toiseen, ei lepoa, vaan verta hikeä ja kyyneliä. Kroppasi ei kerkeä kehittymään missään välissä vaan kunto voi jopa heiketä, sillä romahdustila romahduksen jälkeen vie sut vaan pohjaa kohti.

Puhuin äsken jopa lepoviikosta. Lepoviikko ei ole viikko jossa syödään miten sattuu ja maataan sohvalla. Lepoviikko on kevennetty viikko normaaliin verrattuna. Esim. Bodypump tunnilla teetkin vähän kevyemmillä painoilla, interval cyclingin sijaan teetkin pitkän kävely/hölkkä lenkin. Paljon venyttelyjä ja suhteellisen matalasykkeisiä treenejä, ei mitään repimistä.
Kun lepoviikko on selätetty, niin voin vain kuvitella kuinkan paljon sitä intoa ja virtaa ja energiaa onkin sitten päästä treenaamaan kovaa!!

Näiden pohdintojen jälkeen tulin tulokseen, että perun paikkani maanantain interval cycling tunnilta. Tunnilta, jota olen nyt hehkuttanut jo kahdessa eri postauksessa, tunnin jossa saan mehut kyllä itsestäni irti. Päätös oli vaikea, vaikeinta oli ehkä myöntää itselleen että en oikeasti tänään jaksa. Ennen kuin painoin peruutus nappulaa mieleeni hiipi fiilis, että josko en olisikaan enään niin väsynyt. Nousin sängystä ja jalat ilmoittivat olevansa vetelät, vaikka olin nukkunut 8 h yö unet. No siinä sitten pienen omantunnontuska kolkuttelun päätteeksi painoin peruutusta ja päätin, että tänään ei mennä maksimisykkeille, vaan tänään teenkin ylävartalo treenin kuntosalin puolella ja joku toinen onnekas saa lähteä testaamaan rajojaan pyörän selkään.

Tunti on maanantaina vielä ensi viikollakin ja sitä seuraavalla, joten ei mun pyöräilyt tähän lopu. Haluan kuitenkin ottaa itsestäni kaiken irti kun sinne suuntaan ja tänään ei ole minun vuoroni, ehkä ensi viikolla.
Tehtyäni päätöksen treenin muutoksesta oli jotenkin helpottava. En oikein osaa selittää miten, mutta tuli sellainen fiilis että ei vitsit mä saan mennä tekemään treenin salille, vaikka eihän minua kukaan sinne spinniinkään pakota, mutta silti tuo oli se fiilis joka tuli. Ja jo tällä pienellä päivän aikataulu muutoksella sain sen energian saliin ja motivaation kohotettua jota juurikin tavoittelin oli ehkä parasta tässä !

Joten muista säkin, että aina ei tarvitse vetää hampaat irvessä. Aina ei tarvitse mennä maksimaaliseen treeniin, välillä on okei ottaa ne kevyemmät painot tai keskittyä kehonhuoltoon. Saatat jopa yllättyä tuloksista lepoajan saatossa.Joskus voi olla, että jopa sinä urheiluhullu aka himoliikkuja saatat tarvita sitä hiukan kevennettyä viikkoa, eikä se ole väärin! Ei missään nimessä, eikä sitä kannata pelätä, sillä päiviä tulee eikä lihas katoa aivan hetkessä. Tärkeintä on vain muistaa, että levättyäsi kaiva lenkkarit takaisin esiin ja jatka siihen mihin ennen taukoa jäit.

6 kommenttia:

  1. Tosi hyvä postaus tärkeästä aiheesta! Tiedän mitä voi seurata, jos riittävän levon unohtaa, ja sitä en halua kenenkään kokevan.
    Viime keväänä vein itseni liialla treenillä ja olemattomalla levolla (+treeniin nähden liian vähäisellä ravinnolla) pahaan ylirasitustilaan. Syke oli koko ajan korkealla ja hakkasi korvissa, nukkuminen oli vaikeaa, pyörrytti ja vointi oli muutenkin heikko... Pelkästä portaiden nousemisesta syke nousi pilviin ja taju meinasi lähteä, se oli kamalaa! Kroppa oli näyttänyt hälytysmerkkejä jo useamman kuukauden ajan, mutta treenihulluudessani en osannut (tai halunnut) niitä kuunnella. Koko kesä menikin sitten hitaasti pohjakuntoa rakentaessa.
    Nyt pystyn onneksi jo treenaamaan normaalisti, mutta sen opin kokemuksestani, etten unohda lepoa. Mun mielestä levon tärkeyttä ei voi liikaa korostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :)
      Harmillista, että olet joutunut kokemaan liikunnan tuomat huonot puolet, mutta ihan mahtavaa että oot kuitenkin nyt päässyt normaalin treenin pariin.
      Just se, että pitäisi muistaa levätä vaikka olisikin ihan superkova hinku treenaamaan,niin lepoa,ravintoa ja unta ei missään nimessä pitäis unohtaa. Sitä on jotenkin niin helppo "laittaa laput korville " ja mennä tukka putkella eteenpäin ja unohtaa kaikki muu, mutta kun ei se pidemmän päälle oikein toimi...
      Siksi oiskin tärkeää, että etenkin nuorille ja miks ei vanhemmillekin painotettais tasapainoa ja sitä että lepääminen ei oo väärin, jottei kaikkien tarvitsisi oppia ns. kantapään kautta.
      Tsemppiä treeneihin :) ja kiitos kun jaoit omankokemuksesi,

      Poista
  2. Sulla on tosi hyvä blogi ja nää kuvat on mahtavia!
    Miten sait ittesi noin rasvattomaan kuntoon ...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aivan jättepaljon ! :)
      Mulla kertyy se pieni pehmonen yleensä tuonne alavartalon tienoille, kun taas kädet ei kerää ihan niin paljon ylimääräistä. Ja tietty salin superhyvät valot saa näyttämään, että lihaksiakin löytys :D Mutta todellisuudessa mulla on tosi ns. ruipelot kädet vielä :/
      Ja siis no pyrin pitämään karkkipäivää noin kerran 2 viikkoon ja arkena koitan syyä mahdollisimman puhtaasti ilman lisättyä rasvaa. Toki joitain poikkeuspäiviäkin on, mutta mun mielestä kun suurimmanosan ajasta syö terveellisesti ja puhtaista raaka-ainesta tehtyjä ruokia niin sillä pääsee jo pitkälle ja sit siinä tietty liikunta mukana. Pyrin puhtaan saliharjoittelun lisäks tekemään vähintään kerran viikkoon myös sellaisia treenejä joissa oikeasti irtoaa hiki sillai kunnolla esim. spinningin tai gritt:in muodossa.

      Poista