keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Kun lepopäivästä tuli lepopäivä


Monta vuotta minulle puhuttiin siitä kuuluisasta lepopäivästä. Vakuutin kuitenkin itselleni moneen otteeseen, että minähän en lepopäiviä tarvitse. Kun treenaan vaan kerran päivään niin sehän on vähän kuin lepopäivä. VÄÄRIN.
Kun treenaan jokapäivä mahdollisimman lujaa, niin viikon viimeisimpinä treeneinä tehot eivät ole kovin hyvät.(Kehitys nollassa tai jopa miinuksen puolella) Jos olisin malttanut pitää lepopäivän niin loppuviikon treeneistäkin tulisikin jotain. Saisin niistä enemmän irti ja kehittyisin.. Nauttisin treenistä enemmän.


Joulukuussa 2016 aloin miettimään tavoitteita vuodelle 2017. Juu mie kuulun niihin jotka yrittää kovasti tehdä itselleen listaa asioista jotka olisi hyvä saavuttaa vuonna 2017. Listaani kuului esimerkiksi 5x leuanveto, skeittaamisen opettelu, matkustaminen, kouluun pääsy, lepopäivä viikkoon, teen jokaisen treenini vähintään 100%, heittäydy... + monia muita kevyempiä ja ei niin kevyitä tavoitteita.
Olin kypsytellyt lepopäivä ideaa vuoden päivät ja nyt tuntui oikealta hetkeltä laittaa ajatukset teoiksi. Olin lähdossä reissuun alkuvuodesta ja tiesin ettei kuntosalia ole välttämättä lähellä. Tiesin etten lähde treenilomalle (vaikka treenit kulkivatkit hienosti loman lomassa). Päätin, että nyt jos koskaan on hyvä aika alkaa tekemään muutoksia, muutoksia jotta pääsisin tavoitteisiini, jotta saisin paremman olon kehooni.

Tammikuun toisesta viikosta lähtien raivasin siis viikkooni tilaa lepopäivälle.

Päivän kanssa on ollut pari vaikeampaa viikkoa, mutta muuten olen pysynyt suunnitelmassani.
Ja minusta on hienoa, että pystyn vaatimaan iteltä sitä että annan kehon myös levätä, muulloinkin kuin yöllä.

Kuinka sitten välttää liika treenaaminen.

Minulle oli muodostunut kauhukuvia kuinka lopetan treenaamisen jos totunkin lepopäivän rentouteen. "Ei ole pakko treenata"- ajatukseen. Tuo ajatushan pitäisi kulkea mukanamme myös niinä treenipäivinä. Ikinä ei ole pakko treenata, ainoastaan silloin kun tuntuu, että treenille ois päästävä.

Toinen jännittävä vaihtoehto oli, että alkaisin treenaamaan kahta enemmän treenipäivinä. Pitää olla aamutreeni, päivätreeni ja toivonmukaan vielä illan lopetus. Sillä onhan minulla lepopäivä ja jotten liikaa laiskistuisi niin välillä voi treenata enemmänkin. Välillä voikin, mutta ei jokapäivä...Minulla kun tuppaa asiat lähtemään lapasesta. Fiksu ajattelutapa saattaa joskus jäädä vähemmälle vaikka hyvin tiedän että enemmän ei ole aina enemmän urheilussa. Itsellenihän minä tätä teen.

Jännitti myös, että tuleekohan minulle kilo per lepopäivä lisää. Voin kertoa että kiloni eivät lepopäivistä johdu. Joten ei..niitäkään se ei tuo.
Lepopäivä ennemminkin päästää irti stressin aiheuttamasta nestepöhöstä, se ikäänkuin huuhtelee kehoani rennolla otteella.
Ruokailurytmini on seuraava suuri kehittämisen kohteeli, mutta puhutaan siitä joku toinen kerta.

Mitä tehdä lepopäivänä.

Pelottavaa(ko), sillä voit tehdä ihan mitä itse haluat. Mistä sä nautit. Tehdä töitä, katsoa netflixiä, venytellä, joogata, nähdä ystäviä, maata, lukea pääsykokeisiin, kävellä, snoukata, kuunnella musiikkia, piirtää, siis ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä.
Itse suosittelen käyttämään ajan viisaasti jahdaten unelmia (lukea pääsykokeisiin, kuunnella podkasteja jne. ). Voit myös nauttia jäätelöstä, nauraa vatsasi kipeäksi tai lähteä vaikka fudismatsiin. Vain taivas on rajana, kuhan nautit siitä mitä teet.


Jos sinun treeniviikkoosi ei kuulu vielä lepopäivää niin omasta kokemuksesta haluan vain sanoa, että tee se! Tee viikkoosi tilaa lepopäivälle, sillä se oikeasti tekee sulle hyvää. Aluksi se saattaa pelottaa, välillä se pelottaa minua vieläkin, mutta ajan kanssa sen positiivisia vaikutuksia voi varmasti huomata vielä lisääkin. Aina voit palata tuttuun treenisykliisi, mutta muista että keho tarvitsee lepoa kehittyäkseen.
Jos haluat muutosta, niin sun on tehtävä asioita toisin kuin ennen.
Hyvää viikon jatkoa♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti